ESBE-hankkeessa ovat mukana Oulun ammattikorkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta rakentamisen ympäristövaikutuksista, hiilijalanjälkilaskennasta, elinkaariarvioista ja digitaalisista LCA-työkaluista (Life Cycle Assessment). Keskeisenä kohderyhmänä ovat pohjoisen alueen julkisen sektorin toimijat, yritykset ja rakentajat.
ESBE – Enhanced Sustainability of Built Environment by Collaboration and Digitalization -hanke on käynnissä 15.10.2020 – 30.9.2022 välisenä aikana. Projektin kokonaisbudjetti 478 050 €. EU rahoittaa hanketta 310 732 €. Lapin Liitto on rahoittanut hanketta 40 110 €.
Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisen sektorin ja rakennusalan toimijoiden tietämystä digitaalisista menetelmistä, jotka parantavat ympäristövaikutusten- ja elinkaariarviointien laatua uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa ja kiinteistöjen kunnossapidossa. ESBE hankkeessa tarkastellaan ja testataan erilaisia työkaluja ja menetelmiä vertaamalla eri maiden käytäntöjä ja osallistamalla alan toimijoita. Tavoitteena on myös tukea rakennetun ympäristön kestävää ja vihreää kasvua sekä kertoa hiilijalanjälkilaskennan nykytilasta, elinkaariarvioista ja digitaalisista Life Cycle Assessment (LCA) -työkaluista.
Hanketta toteutetaan työpaketteina
Työpakettien vetovastuu on osoitettu eri korkeakouluille. Jokainen korkeakoulu osallistuu kaikkiin työpaketteihin, mutta Oulun ammattikorkeakoululla on vetovastuu hankkeen johtamisesta, hallinnosta ja tiedottamisesta. Uumajan yliopistolla on vetovastuu elinkaarianalyysityöpaketista, jossa arvioidaan elinkaarianalyysimenetelmien haasteita ja mahdollisuuksia rakennetun kestävän ympäristön saavuttamiseksi. Luulajan teknillisen yliopiston vetovastuulla olevassa työpaketissa tarkastellaan digitalisointia kestävän kaupunkikehityksen keinona.
Rakennuksen elinkaaritarkastelu (LCA) ja rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta
Life Cycle Assessment (LCA) tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksen tutkimista raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen purkamiseen saakka.
YM, Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän päivitys, Kuittinen Matti 2019 (1)
Ruotsin hallituksen tavoitteena on 1.1.2022 alkaen ottaa ilmastojulistukset käyttöön uusien rakennusten lakisääteisenä vaatimuksena. Tavoitteen toteutuessa rakennusten ilmastovaikutusten kvantifioimiseen käytettäisiin erilaisia elinkaarilaskenta- (LCA) -menetelmiä. Rakennusten ympäristövaikutusten laskemiseen on jo käytössä kaupallisia LCA-työkaluja, joita ovat muun muassa Simapro, Gabi, One-Click-LCA, Anavitor ja Bidcon Climate module (2).
Vastaavasti Suomessa hiilijalanjälkilaskentamenettely on myös tulossa 2020-luvun aikana todennäköisesti pakolliseksi rakennusluvan yhteydessä (”C-luku”), samaan tapaan kuin energiatehokkuutta on jo pitkään ohjattu E-luvun avulla. Ympäristöministeriö on kehittänyt kansallista ilmaista Excel-pohjaista hiilijalanjälkilaskentatyökalua, joka on ladattavissa Ympäristöministeriön web-sivuilta (ym.fi).
Hiilidioksidiekvivalentti
Hiilidioksidiekvivalentti käsitteellä (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta (GWP). (3)
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonepäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,5 miljoonaa tonnia CO2e. Rakentamisen aikaisen toiminnan ilmastopäästöt Suomessa vuonna 2018 olivat noin 1,13 miljoonaa tonnia CO2e eli noin 2% kokonaispäästöistä. Rakennusteollisuuden ja vähähiilisyyden tiekartan mukaan rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjäljen osuus rakennusten käyttövaiheen energiankäyttö huomioiden on kokonaispäästöstä 30 % ja ilman käyttövaiheen energiankulutuksen päästöjä osuus on 7 %. Rakennetun ympäristön käyttövaiheen energiankulutuksen päästöt ovat 23 %, rakennusmateriaalien päästöt 5 % ja rakennustoiminnan 2 % Suomen kokonaispäästöistä (5).
Eri kasvihuonekaasupäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus lasketaan kertoimia käyttäen hiilidioksidin lämmityspotentiaalia vastaavaksi.
ähkön ja kaukolämmön päästökertoimiin vaikuttavat erityisesti niiden tuotantotapa ja esimerkiksi käytetty polttoaine. Oulun energia on esimerkiksi omassa markkinoinnissaan kehittänyt käsitteen lähilämpö kaukolämmön asemasta ja myy uusiutuvana energiana osaa tuotannosta samalla kun se pyrkii CHP-laitoksissaan vähentämään aikaisemmin pääpolttoaineena käyttämänsä turpeen käyttöä ja lisäämään energiapuun käyttöä ja jätteen polttoa.
Vaikutuksien arviointia vaikeuttaa esimerkiksi lisäksi se, että tuontisähkön päästökertoimia on vaikea arvioida. Esimerkiksi Suomen käyttämästä sähköstä osa on pohjoismaissa tuotettua vesivoimaa. Keski-eurooppalaisessa siirtoverkossa olevasta sähköstä Euroopassa voi merkittävä osa olla esimerkiksi ruskohiilellä tuotettua.
Mitä ovat uusiutuvat polttoaineet?
Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, geoenergia sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa, eikä niillä ainakaan vielä ole merkitystä energiantuotannossamme.
Vaikuttavuus Pohjois-Suomessa
ESBE-hankkeen puitteissa pyritään testaamaan erilaisia hiilijalanjälki- ja LCA-laskentamenetelmiä syksyllä 2021 avoimessa työpajassa ja seminaarissa.
Pohjois-Suomen rakentajamessut järjestetään Oulussa syyskuussa ja Rovaniemellä lokakuussa 2021, jos koronatilanne tämän sallii. Tavoitteena rakentajamessuilla on tavata pohjoisen rakennustuoteteollisuuden edustajia, sekä kertoa rakentajille elinkaariajattelusta ja hiilijalanjäljen muodostumisesta.
Oulun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan opetuksessa tullaan käsittelemään LCA-laskennan uusinta tietoa. Korjausrakentaminen 2 –kurssilla opiskelijat suunnittelevat vaativan peruskorjauskohteen korjaustavat ja laskevat mm. rakennuksen elinkaarilaskelmat ja hiilijalanjäljen.
Alkuvuodesta 2022 pyritään järjestämään seminaari ja työpaja, jossa näkökulma on kaupunkisuunnittelussa.
Hankkeen loppuseminaari on syksyllä 2022.
Lähteet
- YM, Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän päivitys, Kuittinen Matti 2019
- Gireesh Nair, Åke Fransson, Thomas Olofsson. Perspectives of building professionals on the use of LCA tools in Swedish climate declaration. E3S Web of Conferences 246, 13004 (2021). https://doi.org/10.1051/e3sconf/202124613004. Cold Climate HVAC & Energy 2021.
- Heljo, Juhani, Eero Nippala & Harri Nuuttila. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv.-päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM) -projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. https://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129
- llmastopäästöt toimialoittain 2018, Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/tilma/2018/tilma_2018_2020-10-01_tie_001_fi.html
- Rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyden tiekartta 2020-2035-2050. Gaia Consulting, 2020.
- IPCC:n arviointiraporttien (SAR ja AR4 ja AR5) mukaiset GWP-kertoimet. Tilastokeskus, 2020.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia
Lisätietoja: Oulun Ammattikorkeakoulu, kai.tolonen(at)oamk.fi, Umeå Universitet, gireesh.nair(at)umu.se, Luleå Tekniska Universitet, sofia.lidelow(at)ltu.se.
